TiinaTeittinen

Kela ei pääse kapulakielestään

Olen joutunut hakemaan perustoimeentulotukea työttömyyteni aikana. Ei ole mukavaa tuoda julki omaa ahdinkoaan ja häpeää jonka työttömyys tuottaa itsemääräämisoikeuden rajoittuessa. Mutta kuka puolustaisi muita samassa tilanteessa olevia, jos ei kokemusasintuntija.

Hain toimeentulotukea helmikuun ajalle. Yhä jossain määrin toiveikkaana työnsaannista. Onhan hakemuksia lähtenyt joka suuntaan videoiden ja ulkoasultaan vetävämmiksi muokattujen ansioluetteloiden ja osaamisprofiilien turvin. 

Uskoin olevani oikeutettu perustoimeentulotukeen, ja olenkin. Vastaus oli yllättävä. 

Kela myönsi toimeentulotuen hakemustani pidemmälle ajanjaksolle. Tämän olen huomioinut käytännöksi sen jälkeen kun toimeentulotuki siirtyi Kelaan. Kuntien päätöksenteossa toimeentulotuen tarve harkittiin todellakin tapauskohtaisesti, eikä sitä voinut saada ennakoivasti. Työlästä toki, ja ihmistyövoimaa vaativaa. Byrokraattinen jaksomainen päätös sopii hyvin Kelan etuusstrategiaan. Kasvoton päätöksenteko on nopeampaa kun tiedot oletetaan vakiintuneiksi. Ei ole edes muodostunut toimintamalleja joissa ihmisen tilanne voi muuttua kuukausittain, jopa viikottain. Aktiivimallin käyttöönotto edellyttäisi juuri joustavia mahdollisuuksia reagoida jatkuvaan muutokseen. Sellaista Kelassa ei ole.

Mikä minua päätöksessä yllätti eniten, oli se että toimeentulotukietuuteni oli pienentynyt 12% edellisestä päätöksestä. Käytännössä 31,70 euroa. Tämä on tavalliselle palkansaajalle parin tupakka-askin hinta mutta pienituloiselle viikon ruokaraha.

Perustelu oli Kelamaisen häkellyttävä:

Työttömyysetuus on huomioitu kertoimella 21,5. Tätä kerrointa käytetään sen jälkeen, kun saman kuukauden aikana on maksettu  kaksi 20 päivän maksujaksoa. Sinulla on ollut joulukuussa 2017 kaksi 20 päivän maksujaksoa. Kerrointa 21,5 käytetään 1.2.2018 lukien.    

Itselleni on tehty toimeentulotukipäätös toukokuulle saakka pyytämättäni. Tämä mahdollistaa sen, että Kelan maksukäytännöistä johtuva  kerroinsanktio ulottuu koko päätösjaksolle.  Kela haluaa maksaa työmarkkinatuen tasasummaisena jolloin, maksuväli on 20 arkipäivää. Päivä voi sitten olla 16.6. ja hinautua sitten vuoden viimeiseen maksupäivään 29.12.2017.   

Ja tässä on se bugi. Tammikuun asumisen ja elämisen kulut maksan työttömyyspäivärahasta joka maksetaan 29.12.2017. Eli joulukuulle tulee kaksi maksusuoritusta. Tästä johtuen Kelan päättämä kerroin 21,5 jonka laskentaperuste ei ole minulle auennut. Jos maksatus olisi ollut viikonlopun yli 2.1. rahallista sanktiota ei olisi tullut. Jäinkö työttömäksi vain vääränä päivänä?

Voiko tällaista päätöksentekoa olla olemassakaan? Voi. Suomessa josta byrokratia eri todellakaan ole katoamassa, mutta talonpoikaisjärki ja inhimillisyys on myyty veroparatiiseihin. Mielenkiintoista seurata miten aktiivimalli puree muualta tulleiden etuisuuksiin.

Kelan päätös ei vie minua leipäjonoon mutta näppiksen vaihtaminen läppäristä uuteen lykkääntyy. Jatkuva itsensä markkinoiminen on asettanut omat haastensa koneelleni. 

Monet ovat kritisoinet sitä, että työnhaun esteenä on tietokoneen ja älylaitteiden puute. Eivät ne ole. Ainakaan sen perusteella kun yritin saada tietokoneeni korjuksen harkinnanvaraisesta toimeentulotuesta (90 euroa). Vein asian jopa valitusmenettelyyn. Perusteena oli että jokainen voi mennä lähimpään kirjastoon työnhakua tekemään. Että sinne vain kaikki. Eihän sitä tiedä jos vaikka omat kännykkänsä antaisivat potentiaalin työnantajan edellyttämiin videoesittelyihin.

Aion viedä jatkokäsittelyyn myös tämän älyvapaan perusteen. Eihän se mihinkään tule johtamaan, mutta saanpahan älyllisiä haasteita turhauttavan työnhaun lomaan.

 

              

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Hoiva-alalla on runsaasti vapaita työpaikkoja.

Tiina Teittinen

Miten kommenttisi liittyy kirjoitukseeni? En ole hoiva-alan asiantuntija yhtään enempää kuin sinäkään.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#2
''Yliopistotutkinnon lisäksi ammatillinen opistotutkinto terveydenhuoltoalalta, sekä alemman opistoasteen tutkinto niinikään terveydenhuoltoalalta. Useamman kymmenen vuoden ajalta monipuolista työkokemusta työtehtävistä.''

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #8

En ole päivääkään tehnyt hoivatyötä eikä minulla ole siihen ammatillista pätevyyttä. Terveydenhuoltoalalle sijoittuu aika laaja ammattien kirjo. Tämä ihan vain tiedoksi. Toivon että pysyisit kuitenkin aiheessa etkä menisi henkilökohtaisuuksiin. Ja jos kaipaan työllistymisneuvoja, niin löydän kyllä tarvitsemaani osaavaa asiantuntemusta muualta kuin tältä palstalta.

Tiina Teittinen

Joitain henkisesti vajaakasvuisia miehiä kyllä olen elämässäni hoivannut ilman ammatillista pätevyyttä. Tuli vain mieleeni.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei siinä varsinaisesti ole mitään sen ihmeellisempää kuin että maksupäiviä on kolo vuoden keskiarvona 21.5 kuukaudessa. Helmikuussa maksupäiviä on vähemmän (kuten tuntipalkkaisella työtunteja) mutta siitä eteenpäin maksupäiviä on sitten enemmän. Toukokuussa saat jopa ylimääräisen 1.5 päivän korvauksen.

Minullakin on tässä kuussa vain 20 työpäivää aikaa tienata kuukausimaksulliset menot kuten vuokra. Pitäisi varmaan valittaa.

Tiina Teittinen

Tein itse kymmenen vuotta töitä toiminimiyrittäjänä ja tulot vaihtelivat. Silloin tuntui että Suomessa on arkipyhiä pilvin pimein. Yrittäjälle palkattomia päiviä. Kuten olivat niukat lomatkin. Tulotaso oli kuitenkin ihan palkansaajan luokkaa ja sillä pärjäsi kun osasi varautua tulotason vaihteluihin. Niukkojen tulonsiirtojen varassa eläessä ei oikein pysty kerryttämään säästöjä. Ja vain harvalle tukiloukussa luoviminen on tahdon asia.
Viisastelu ei ole rakentavaa keskustelua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Ei se sinänsä ollut viisastelua vaan ihan oikeasti tuloni helmikuussa jäävät merkittävästi pienemmiksi kuin maaliskuussa, toukokuusta puhumattakaan, vaikka työskentelen joka arkipäivä. Kuukausipalkkalaisella tälläistä vaihtelua ei ole, vaikka koko vuoden keskiarvolla saammekin saman summan.

Sama pätee toimeentulotukeen.

Tiina Teittinen Vastaus kommenttiin #6

Toimeentulotuki on viimesijainen tuki, jonka määrä on sidoksissa reaalituloihin. Täysimääräisenä perusosa on 491,21. Määrä siis vaihtelee muiden tulojen mukaan. Maksettavaa määrää voi pienentää myös asumiskulujen omavastuu.

Jos yhtään ymmärsit mistä kirjoitin, niin tämä ei kohdallani toteudu. Kelan 1.2.2018 voimaan astunut tulkinta on, että joulukuun ajalle kahteen kertaan ajoittunut työttömyysturvan maksatus vähentää kertoimen mukaan toimeentulotukeani neljän kuukauden ajaksi, vaikka edelleenkin saan työttömyyspäivärahaa tulevina kuukausina täsmälleen samansuuruisena, kuin tähänkin asti. Tämä ei ole ihan lain kirjaimen mukaista, mutta Kelalla on nähtävästi mahdollisuus venyttää lain tulkintaa tarvittaessa mielivaltaisesti.

Ymmärrän ettei napinani kosketa niitä, joilla on etuoikeus voida tehdä työtä näinä aikoina. Toivon kuitenkin ymmärrystä sille, ettei jatkuva säätäminen ja raportointi tukien hakuun liittyen ole mitään unelmaelämää johon kannattaa tietoisesti hakeutua. Toivonkin että jo muutaman kuukauden sisällä voin peruuttaa kaikki saamani tuet.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Jos et ole saanut toimeentulotukea siinä kuukaudessa kun sait 2 työmarkkinatukierää tilillesi, niin ei myöhemissäkään kuukausina voi käyttää kerrointa 21,5. Tulee olla toimeentulotuen saaja sinä kuukautena kun saa 2 työmarkkinatukierää tililleen ja vasta tuon jälkeen voidaan käyttää kertointa 21,5. Noin oli kun sosiaalivirasto hoiti toimeentulotukea.

Tiina Teittinen

Ok. Tämä on hyvä tietää.

Käyttäjän UffeNordstrm kuva
Uffe Nordström

Minun käsitykseni mukaan ei ole mitään merkitystä koska sen työmarkkinatuen olet saanut sen kahteen kertaan saman kuukauden aikana. Laskelma mielestäni perustuu kalenterivuoteen jolloin rahallinen korvaus toimeentulotuen määrään ei muutu vuositasolla.
Jutun jyvä taitaa olla siinä jos työllistyt seuraavan vuoden aikana. Ottaako Kela silloin huomioon "alemman" toimeentulotuen määrän ja korvaa alemman toimeentulokuukausien vähennyksen.

Se mikä minua ihmetyttää on että kun työttömänä soittaa eri instannsseihin kuten Kela, TE-palvelut tai verottaja niin maksat puheluista suhteellisen kovan hinnan.

Itselläni kävi niin että olin aikeissa perustaa (taas kerran) yrityksen ja jouduin soittelemaan aika monta puhelua josta syntyi melkein 30 kympin ylimääräinen puhelinlaskun.
Summahan ei ole tähtitieteellinen eikä sekään vie minua vielä leipäjonoihin mutta työttömälle se on kuitenkin aika suuri summa.
Kaiken kukkuraksi jos näistä puheluista olisi ollut jotain hyötyä niin ei välttämättä niin paljon ottais kaaliin mutta summa ei ollut muuta kun että yrittäjäksi en tule tähän maahan ryhtyä enää.
Kaikesta huolimatta näihin valtakunnallisiin yritysnumeroihin joutuu jatkossakin soittamaan sillä harva se kuukausi jokin asia on persiillään.
Eli korjaat viranomaisten virheet mutta itse niistä maksat.

Toimituksen poiminnat